18.1.12

Kukkuloita, vuoria, mäkiä ja nyppylöitä

Maastohan on täällä hyvin erilainen kuin suomessa. Pelkästään lähikaupassa käynti tarkoittaa hillitöntä alamäkeä, ja takaisin tullessa vielä hillittömämmän tuntuista ylämäkeä. Sitä kauemmaksi mennessä saakin jo olla kiipeilykengät!

Ei sentään.

Ennen joulua kävimme anoppiväen kanssa automatkalla Granadan maisemissa. Vuoristomaisemat olivat upeita, ja pienet kylät matkalla aivan ihastuttavia!


Matkalla nähtiin jokunen oliivipuu!


Tuttavien luona otin kuvan kylästä. Tässä Cacín, koko komeudessaan!


Matkalla räpsin kännykkään lisää kuvia vuorista ja nyppylöistä.





Myös tuo kuuluisa härkä seisoo pienellä kukkulalla, aivan meidän naapurissa. Sieltä näkee myös illan viimeiset auringonsäteet.




9.1.12

piknikki.


Juuri ennen joulua kävimme pienellä retkellä, aivan kaupungin ulkopuolella. 
Kovin pitkälle ei tarvitse kävellä kun on vähän jo niinku maalla. Toisella rinteellä nähtiin vuohipaimen elukoidensa kanssa, ja parissa pihassa hevosia. Kanoja löytyy sitten kyllä ihan naapuristakin.

Oli aurinkoinen päivä, mutta tuuli aivan kamalasti ja siksi etsittiin tuollainen notkelma. Rattaat saivat jäädä parkkiin vähän ylemmäs.


 Tyttöjen kanssa tutkittiin pusikoita ja vuohien tekemiä polkuja.


Haaveiltiin hylätyistä taloista.


Ja matkalla ihailtiin taidetta.


Oli muuten pisin alikulkutunneli mitä olen kävellyt. 

Töitä on melkein mahdoton tehdä kun nuo lapsoset käy kierroksilla, mutta ehkä täällä vielä jotain näillä kätösilläkin syntyy.

4.1.12

Kas. Netti.


Ihme ja kumma. Olemme saaneet yhteyden.
Kylläpä täällä onkin odotettu, ja kaikenlaisia havaintoja koitettu painaa muistiin, kun ei tuolla nettikahviloissa todella jaksa istua, ja ne maksaakin.

Espanja. En lähtisi kovin helpolla enää pois. En sano että tämä on unelmien täyttymys, vaikka se onkin ainakin yksi toteutunut unelma. Jossain muualla voisi olla hienompaa, ja ihmeellisempää, mutta eikö tämä riitä kuitenkin. Tällä erää. Talvi on ollut meille kovin suopea, ja ilmat ovat pysytelleet päivän yli 20°c (auringossa) ja iltaisin tietysti viileää.  Jossain määrin olen kotiutunut, koska lyhythihaisessa ei tuonne ulos kyllä tule mentyä. Espanjalaisista osa pukeutuu ihan villatakkiin ja pitkiin housuihin, toiset taas ovat ahtautuneet toppatakkiin, villahuiviin ja kunnon talvisaappaisiin. Ainoastaan matkailijat ovat topeissa ja sandaaleissa. 

 Asumuksemme, joka muuten vaihtui heti viikon jälkeen, on aivan upea. Vaikka tilaa kaivattaisiin vähän enemmän, on siitä nyt turha haaveilla, kun kaikki on vielä alussa ja toimeentulo vähän sitä sun tätä. Valkoinen andalucialainen "kylä" pienine katuineen ja kujineen on oma maailmansa, mutta matka kaupunkiin on mitätön. Jos ei sitä jaksa talsia, voimme hypätä junaan.
 Liikunnasta pitää huolen mm. se että meille ei pääse kulkematta julmia ylämäkiä, tulitpa sitten mistä suunnasta hyvänsä!

Kuvia on tullut otettua, ja niitä pääsen vasta katsomaan ja käsittelemään nyt kun kone on vihitty käyttöön. Palaillaan asiaan! 

Hasta pronto!