Huh..
Olisipa jännää jos näiltä kaikilta vuosilta olisi merkinnät. Ajankohtaisia muistoja täälläkin.
Niin vain kävi, että taakse jäivät käsityöt, iloiset oivallukset ja elämä muuttui. No, iloisia oivalluksia on toki ollut vaikka kuinka siinä matkalla, mutta kaikki elämän vastoinkäymiset ottivat niin paljon valtaa, että kaikki ns. turha ja höpsö jäi taakse. Suurilta osin pimeys vei mukanaan.
Nyt istun ja mietin, että olisimpa dokumentoinut tapahtumat. Mutta mielessä on kertoa tarina, vaikka vain minulle itselleni, koska elämä on heittänyt hullua, valitettavasti synkkää arpaa minun matkallani.
Tällä hetkellä istun yksin, Helsingissä, liian isossa asunnossa jonka vuokrasin siinä toivossa että saisin edes nuoremman lapsen vielä luokseni. Siitä on on nyt pieni toivo.
Olen miettinyt kauan että haluaisin kertoa tarinani. Täällähän sen voisin tehdä.. Kuunteli kukaan tai ei.