guugl guugl!

    Asuntometsastyksen aikana meistä tuli suorastaan mestareita Google mapsin käytössä!

Espanjalaiset asuntovälittäjät ovat kovin nihkeitä kertomaan asunnon tarkkaa sijaintia, ja sekös meitä kiinnostaisi. Ratkaisuksi kävivät siis valokuvissa näkyvät asiat, kuten uima-allas. Kun alue on suunnilleen tiedossa, on yllättävän helppoa löytää oikea allas satelliittinäkymästä!

Monet kadunkulmat on tullut nähtyä muutenkin tarjontaa tutkiessa, ja olen haaveillut asumisesta tuollaisen portin takana. Tässä muutama kaappaus, joista yksi on -oi onnea!- meidän pihan portti!

       

                                         

    

  

Pin it, pin it!

Aivan ihana paikka tuo Pinterest !

Melkeimpä pahempi kuin etsy. Koska olen edelleen ollut hitusen jumissa selkäni kanssa tässä soffalla, niin on tullut käytyä aika hyvin läpi paikkaa. Ei sillä että sitä saisi käytyä läpi kokonaan..

Ideoita, ohjeita, reseptejä ja kauniita kuvia! Loistava paikka suunnitella kaikenlaista.. kuten ehkä uutta kotia?

Nukkumisjärjestelyitä..

Koska mä väliaikaisesti invalidinä en voi juuri mitään tehdä, olen käyttänyt aikani hyödyllisesti. Eli surffannut netissä.

Olen miettinyt nukkumisjärjestelyitä uudessa kodissa. Siellähän on vain yksi varsinainen makuuhuone, ja sitä kaavailtiin lasten omaksi huoneeksi. Me ollaan ennenkin nukuttu niin että lapsilla on oma huone, ja meillä sänky tavallaan olohuoneessa.

Nyt tulin yhtäkkiä ajatelleeksi riippumattoja!

Ticket to the moon esimerkiksi valmistaa laskuvarjokankaasta upeita, kevyitä ja erittäin pieneen pakettiin meneviä riippareita. Ja niitä saa kahden hengen sekä jopa king size versioina. Minkälaista sellaisessa on sitten nukkua vakituiseen aviopuolison kanssa... En tiedä. Mutta voisihan sitä ajatella erillisiäkin.

Periaatteessa voitaisiin itse mennä parisänkyyn, ja laittaa tuollaiset lasten koossa muksuille.

Luin että asiaa on tutkittu ja todettu että riippumatossa nukkuu sikeämmin ja herää virkistyneempänä kuin sängyssä.

Olohuoneessahan tuo ratkaisu olisi ihanteellinen - aamulla vaan matto koukuista pois ja pakettiin, ja petaaminen oli siinä!

Mikäpä sitä estäisi oikein kuumana aikana siirtämästä riippumattoa terassin puolelle. Noihinhan saa myös hyttysverkkoja!

Terveysblogi?

Mun tekee mieli kirjoittaa terveydestä. Ravinnosta.

Yksi asia mitä todella odotan Espanjaan muuttamisessa, on Fruteriat, ja hedelmäkauppiaat. Haluan tuoreita, kypsiä hedelmiä! Olen kyllästynyt avocadoihin joihin tarvitaan moottorisahaa, ellei halua seisottaa niitä kotona viikon ennen kun haluaa syödä ne. Sitten ne on luultavasti mädäntynyt sisältä. Minä haluan aamupalaksi avocadoa, joka päivä.

Aamupalaksi syön avocadon, hampun siemeniä, oliiveja, valkosipulin kynsiä ja tomaattia.

Kyllä, olen hurahtanut ruokavalioon.

En tiedä tarkalleen mihin. Olemme poimineet vähän kaikesta jotain.. paleo, low carb, raakaravinto. You name it!

Kaikki syömiseen liittvä perustuu perinpohjaiselle mietinnälle, ja tutkimme sivusto sivuston jälkeen ennen kuin teemme päätöksiä kuten viljan pois jättäminen. Voi kuinka iloinen olen että jätimme sen pois!

Minä, entinen hiilarinarkki. Sokerihiiri. Ensimmäistä kertaa ikinä hallitsen itseni, edes jotenkin.

Lapsille syötämme mielummin hedelmiä kuin leipää, jogurttia puuron sijaan. Ja sinnepä saakin ujutettua vaikka mitä sekaan!

Pienemmän kanssa on hankalaa. Se kun karttaa vihanneksia ja hedelmiä. Kuka tietää miksi.. 

Kuitua ujutetaan jogurtteihin, lihapulliin ja kastikkeisiin häikäilemättömillä tavoilla. Hampunsiemenet jogurtin ja hunajan kanssa menevät hienosti.

Isommalle, sille jolla on keskittymishäiriöitä, syötetään ei niin salaa brahmi-jauhetta. Toiveena olisi että se todella vaikuttaisi ahdistusta poistavana ja vähän rauhoittavana, muistin ja oppimisen avuksi. Saa nähdä!

Itseasiassa brahmi-jauhetta lisätään itsekunkin pirtelöön tässä perheessä, kun muutto lähenee. Alkaa olla aika jännittynyttä sakkia.

Työkyvytön

Mikä voisi olla kauheampaa kuin järjetön määrä ideoita, inspiraatio huipussaan ja toimintakyvytön työväline?

Rikki olen minä. Viikkojen huonosti hoidettu liikuntapuoli on kostautunut järkyttävänä iskiaskipuna, ja voin lähinnä kuljeskellaa ympäriinsä ja ihmetellä mitä tekisin.

Nyt päätin että saan viihdyttää itseäni edes netillä ja siirsin koneen niin että voin maata sohvalla surffailemassa.

Hitto...

50 päivän painajaisia

Jo jonkin aikaa olen nähnyt pitkästä aikaa unia jotka muistan vielä aamullakin. Näm unet ovat kehittyneet niin että aluksi K vain oli minulle kaikissa unissa tosi ilkeä, mutta pikkuhiljaa kuviin ilmestyi oudot maisemat, tapahtumat ja ihmiset jotka eivät ymmärrä puhettani.

Viimeksi talooni yritti tunkeutua joukko huligaaneja aseineen, enkä saanut ovea lukkoon. Juoksin asunnolta kohti kaupunkia, joka oli kauempana, ja yritin pyytää ihmisiä soittamaan poliisin, mutta kukaan ei ymmärtänyt, tai halunnut ymmärtää minua.

Selvä se. 50 päivää muuttoon!

Unet selkeästi heijastelevat jännitystä, ja asioita jotka vaivaavat mieltäni. Onneksi unissa kuitenkin tapahtuu kaikkea hullua ja suurin osa huolettavista asioista on hoidettavissa. Mutta hyvähän se on että on tuollainen alitajuntaan tallennettu muistilista!

Eli paikan päälle saavuttaessa ensimmäinen hoidettava asia on turvalukot ja ikkunakalterit. (jos vain lupa heltiää)

Vaikka asunto on aika syrjässä, niin on tehokas murtovarkailla pelottelu tehnyt tehtävänsä, ja tämä suomalaisjunttiperhe tahtoo pitää tavaroistaan itsestään huolta.

Home sweet home!

No. Mehän ei varata vuokrata kämpää suomesta käsin.

Tässä siis se varattu koti! 

Kun tämä löytyi, ei keksitty enää mitään syytä miksi ei varattaisi sitä. Tämän parempaa ei nopeasti tule vastaan!

Hinta on halpa, maisemat ja sijainti mahtavat, talo ja piha kauniita. Ja vaikka talossa on vain yksi varsinainen makuuhuone, ei se haittaa, koska tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä!

Hotelli peruutetaan ja säästyyhän siinä nyt ainakin yksi turha taksimatka kaupungin toiselle laidalle. Kaikkien niiden tavaroiden kanssa...

Nyt vasta poltteleekin lähtö!

Ajatuksissa Mijas

Jossain vaiheessa luin ihmisten tekemistä retkistä Mijasin kylään, vuoren kupeelle!

Ajatus kiehtoo minua hirveästi, ja olenkin suunnitellut jo koko perheen kyläilyä sinne päin.

Mijasiin pääsee bussilla Fuengirolasta, noin puolessa tunnissa ja sieltä voi retkeillä katselemaan maisemia ja ehkäpä laiduntavia vuohia.

Lainasin Jennalta tämän mainion aasikuvan

Mijasissa toimii aasitaksi!

En ole ihan varma millä tavalla se toimii. Pääseekö aasilla minne vaan niinkiun autotaksillakin, vai onko se lähinnä turisteille tarkoitettu sightseen-juttu. Mutta minäpä aion mennä aaseja rapsuttelemaan!

Selvisi juuri että meillä on hitusen enemmän vapaata, ennen K:n työn alkamista, joten siihen väliin voisi tuollaisen maakuntamatkankin tehdä.

Parin päivän sisään meillä on toivottavasti iloisia uutisia, ja mä en malta odottaa!!

Asuntoon ja asunnosta

olemme aktivoituneet taas asunnon haussa, kun työnanataja oli laittanut viestiä välittäjälle.

Olisi aivan ihana, ja edullinen asunto tiedossa, mutta välittäjä on kovin huolissaan meidän kulkemisesta. Eikä tämä ole todellakaan ensimäinen kerta kun tähän törmätään!

Onko Espanjassa jokin kansallinen käsitys siitä että yli 100m matkaa ei kävellä, kuljeta pyörällä tms?

Minun nähdäkseni alle 2km on ehdottomasti matka jolle me emme tarvitse autoa, eikä edes sitä skootteria vaikka sellaisen hankintaa jossain vaiheessa harkitsemmekin. 

Onhan sinne asunnolle melkein koko matka enemmän tai vähemmän ylämäkeä, mutta pois sieltä se on alamäkeä! =D

Fuengirolaaa!

Tilanteeseeni nähden mun on varmaan pakko kommentoida töllön uusinta pläjäystä Fuengirolaa.

Noh. Mä en ole millään tapaa suomalaisen viihteen ystävä. En oikein millään saralla. Tämä ei tee poikkeusta.

Mikä siinä on että kaikki suomalainen tuotos tuntuu niin kuolettavan tylsältä mitään sanomattomalta.

Ihmiset on kaikesta auringosta ja Espanjan ilmapiiristä huolimatta vähän ankean oloisia, ja kuvauksiin on väen vängällä yritetty keksiä jotain kivaa spessuu. Kun mun nähdäkseni ihan arkipäivän jutut riittäisivät, jos siihen saadaan ympättyä sitä sisältöä.

Ei kaupassa käynnin tarvitse olla tylsää! Siinä samalla olisi todella kiinnostava kuulla siitä mitä eroja ihmiset ovat huomanneet, verrattaen suomalaisessa k-marketissa käyntiin. Asiaa, historiaa ja tapoja löytyy takuuvarmasti jos vaan vähän viitsii!

Iloinen poikkeus on kylän oma poika Juha Willman. Iloinen ja letkeä kaveri, ja aion ehdottomasti vierailla luukussaan. Nuori hippipariskunta, Roy ja se nätti tyttö, olisivat varmaan kiinnostava pari, jos heistäkin löytyisi joku muukin kuvakulma kuin peräpää menossa kallioo ylös.

Ugh.

Suunnitelma.

Muuttoon on 61 päivää ja minua alkaa pikkuhiljaa stressaamaan se tosiasia, että meidän asunto ei näytä vähääkään siltä, että me emme omistaisi juuri mitään. Ja siltä sen pitäisi näytää, koska mukaanlähtevä omaisuus tulisi mahtua neljään matkalaukkuun, ja painaa korkeintaan 80kg.

Olemme tehneet periaatepäätöksen, että lokakuun alussa alkaa toden teolla tavaroiden selvittäminen, ja kuljettaminen oikeisiin paikkoihinsa. Minä kuitenkin tahdon jo tehdä listoja, ihan vain hiljentääkseni paniikin päässäni.

-On hankittava isoja laatikoita tavaroiden varastoimista varten

-Pieniä, matkalaukkuihin sopivia laatikoita joihin teemme paketteja jotka ystävät voivat tuoda meille kyläilemään tullessaan.

- Laatikoihin lajittelemme tavarat:

*Ne tavarat joita ystävät tuovat mukanaan

*Lahjoitettavat

*varastoitavat

*kaatopaikalle menevät

Kun pieni irtaimisto on selvitetty, on aika sijoittaa isot kalusteet.

-Vaatekaapit - myyty

-Kirjahyllyt - myyty

-Ruokapöytä - varastoon

-Sohva - kaatopaikalle

-Futon - Varastoon??

-Lasten kalusteet - myyty

-Pyykkikone - ?

-Jääkaappi - ?

-Sänkyjen rungot - kaatopaikka/kierrätyskeskus

Voi voi.. Missä vaiheessa voi myydä lasten kalusteet? Kuinka kauan voi viettää aikaa ihan tyhjässä asunnossa?

Ei tämä nyt stressiä poistanut. 

Pelastusoperaatio!

Koska mä nyt päätin hyljätä vanhan blogin, niin on mun pakko jakaa näitä mun bongauksia täälläkin. Menköön sen elämän piikkiin. Espanjan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Ellemme halua miettiä sitä, onko Espanjassa siilejä?

Iiik! Pelottaa!

K oli alkamassa nurmikon leikkuuseen, kun huomasi lyllertäjän. Valitettavasti ressu meni ihan väärään suuntaan, ja jäi mottiin talon nurkkaan.

Ja mä en kestä edes ajatella että pieni lähtisi vaeltelemaan tien suuntaan. Niimpä aloitettiin operaatio siilin pelastus.

Yritin toki tarjota piikkikaverille myös matoa evääksi mutta taisi jännittää liikaa.

Kompostin takana on mitä täydellisin paikka pienelle siilille. Siellä on tunkio ja pusikko.

Siili lähti tyytyväisenä jatkamaan matkaansa, ja pusikosta alkoikin heti kuulua rapina ja rutina.  ..kunnes se ruohonleikkuri käynnistyi.

Niin. Onko Espanjassa siilejä?

Varikset on melkeimpä lempilintuni, ja niitä ei taida siellä esiintyä. Ainakaan wikiwikin mukaan..

Noin!

Nyt tein oikein tuollaiset kirpputorisivut.

Voi tässä itse blogisivulla keskittyä sitten haahuilemaan sen elämän, ja Espanjaan muuttamisen merkeissä.

On muuten erittäin tylsä vaihe meneillään. Mitään ei oikein voi muuton eteen tehdä. Työpaikka on, lentoliput ja hotelli varattu.. Asuntoa ei oikein viitsi tyhjentää kun vielä on kaksi kuukautta (!!!) asuttava tässä. Ainoa keskeneräinen selvitettävä juuri nyt on se, millä ihmeellä kuskaan ompelukoneen sinne- Sekin tosin selviää varmaan ihan laittamalla sähköpostia lentoyhtiölle, miten se onkin niin hankala saada aikaan..?

Toinen kuljetusongelma tulee eteen tämän tietokoneen kanssa. Oltiin ajateltu pakata se vaatteiden kanssa kovaan matkalaukkuun. Mutta...

KLIK.

Ja noita videoita riittää!

Ehkäpä armas koneeni kuljetetaankin käsimatkatavaroissa. Nyt pitää vain hankkia reppu johon se mahtuu mukavasti. Kyseessä on siis iMac. Ideoita otetaan vastaan.

Jei koruille!

Kaikki peukut pystyyn!

Voi olla että joitain näistä otuksista nähdään pian eräässä puodissa keskustassa. Jos nähdään, kerron missä!

Hyvä ketut ja tirpat!

Bulleja on nyt vähän pienempääkin kokoa. Kaikkia koruja saa kysellä! ; )

Viva pipo!

Olen antanut itseni ymmärtää, että Espanjassa ei harrasteta juuri pipoja, tai hattujakaan niin paljon.

Asia täytyy muuttaa heti paikalla!

Hiustenvärjäyspäivän pelastaja; Pitsipipo!

Ja tässä samalla tuikkaan naamani kaikkein nähtäville. En muistaakseni ole sitä aikaisemmin vanhassakaan blogissa tehnyt. Ehkä.

Kävin eilen kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Voin lämpimästi suositella!

Ikuisuuksia vaivannut iskias on nyt hoidossa, ja vaikka tänään kaikki tuntuu hankalalta ja tuskaisalta, niin on selkeästi havaittavissa muutos.

Lantio on laitettu oikeampaan asentoon, ja myös ainaisesti vaivannut polvi on kuulemma nyt samalla tavalla kuin vierustoverinsa!

Myös Fuengirolassa on ollut suomalainen jäsenkorjaaja. On sittemmin kuulemma tullut takaisin suomeen, mutta ehkäpä hänet saadaan sinne joskus edes käymään, jotta sitten voi tarkistella jäsenten paikkoja. Tuo ompelu ja istumatyö ei ole mitenkään hellä kropalle!