Hola!

Noniin!

Hirvea palo paasta paivittamaan kuulumisia tanne, mutta pirun netti on ilmeisesti kovin vaikea saada toimimaan kotona! No, aika paljolti riippuu siitakin etta olemme olleet saamattomia, emmeka ole saaneet avattua espanjalaista pankkitilia, jonka ne vaativat. Ehkapa olemme omaksuneet mañana-meiningin jo liiankin hyvin!

Olemme tutkineet lahinna perusasioita; missa on paras ruokakauppa, mista saa tarpeita kotiin, missa on tyopaikka jne. Opetellaan elamaan sita arkea siis.

Elaintarha tarkastettiin kylla jo, ja siita taidan kirjoittaa kun saan oman koneen, ja kuvatkin mukaan. Niinkuin kaikesta muustakin ihanasta, kauniista, tuoksuasta ja haisevasta mita tama elamanmuutos on tuonut mukanaan!

Hasta Luego!

Tasan viikko

Tasan viikon päästä olemme melkein perillä, ja pääsemme omaan kotiin. Oli se koti minkälainen hyvänsä, se on oma, ja saadaan olla perheen kesken.

Ei mulla ole mitään sanottavaa.

HUH HUH!

Siis vaikka kuvittelin että me ollaan esimerkillisesti vähennetty omaisuuttamme, ja luovuttu turhasta roinasta niin sitä kamaa vaan on. On sen verran paljon että sen mahduttaminen sataankin kiloon on hankalaa!

No, onhan se lohdullista kuitenkin; omistamme sata kiloa materiaa. Suurin paino lienee vaatteissa. Laukkujen kanssa säätäminen on kuitenkin sitä luokkaa että K lähti tänään ajamaan helsinkiin kaiken muun, paitsi vaatteiden kanssa. Kun matkalaukut odottavat ystävien luona, lentokentän lähellä, voimme me heilua stressittä loppuajan, kantaen mukana "vain" 20 kg säkkiä ja käsimatkatavaroita.

Kaksi viikkoa. Voi kumpa sateet rannikolla hellittäisivät.

Matka

Matka on alkanut.

Nyt ollaan lähdetty reissuun! Itse muutto on ohi, mikä on loistaavaa. Kiertolaiselämä jatkuu tästä kolmisen viikkoa, ennenkuin päästään asettumaan uuteen kotiin, ja uuteen kotimaahan!

Mahtavaa!

Siitä viinistä.

Kai mun nyt on pakko sanoa jotain siitä viinistä mitä juotiin possupadan kanssa.

Viini oli Tarapacá Santa cecilia merlot carmenère ja pahaksi onneksi se tuli kolmen litran hanapakkauksessa.

Tarapacá on vanha viiniliike ja pidänkin kovasti cabernet sauvingnon merlot sekoituksesta.

Tämä uusi viini ei kuitenkaan iskenyt ollenkaan. Tosin se kuvailtiinkin kevyeksi ja vähätanniiniseksi joten en tiedä miten se meille edes eksyi.

Aluksi maku oli makea, tunkkainen ja jälkeen jäi valitettavasti inha etanolinen maku. Tuli mieleen että voiko hanapakkauksessa olla "korkkivirhe".. 

Minä en siitä aio kuitenkaan ottaa selvää, jos joku ei ilmaiseksi tyrkytä ; )

Suku on pahin..

Otsikon sanonta on helppo tulkita vitsikkääksi, jopa hyväntahtoiseksi heitoksi. Joskus vaan käy niin että se on kylmä, inhottava ja surullinen totuus.

Sattumien, ja pohdinnan kautta on päädytty siihen että lähtö on nyt, eikä kohta. Räpättävä pyörremyrsky (lue:minä) raivoaa ympäri asumusta ja yrittää saada viimoisen tolkun vielä jäljellä olevaan omaisuuteen ja sitten mennään. Mennään moneen paikkaan, ikäänkuin kiertolaisena. Kolmisen viikkoa vietämme äiteen, ja kavereiden nurkissa, mikä toki voi olla mukavaakin kun saa kunnolla viettää aikaa yhdesssä - eihän sitä ole ihan varmaa vielä milloin vieraillaan puolin ja toisin.

Bloggaaminen jää siis vähän heikolle, vaikka tietokoneitahan matkalla on. Päivitykset ilman kuvia on vaan niin kovin tylsiä. Koska mainitsin tuon pataruoan kanssa juodun viinin, ja koska mulla on siitä sanottavaa, kirjoitan kuitenkin siitä vielä seuraavassa. Ehkä sitä ehtii muutakin.

Kun pääsen taas kunnolla bloggaamaan, ollaankin jo asian ytimessä; Espanjassa. Sitä vartenhan tämä uusi blogi oli tarkoitus olla olemassa. Elämä odottaa! =D 

Jenna Lepomäki

Minäkin ehdin esittää osanottoni, kun uutiset päivitettiin. Fuengirolan ja Mijasin lähistöltä löytynyttä ruumista epäiltiin Jennaksi.

Voi.. En voi edes kuvitella miten piinallista tällainen on äidille. Vanhemmille, sukulaisille ja ystäville... Jos suinkin voisin lähettäisin kaikki voimani auttamaan heidät tämän yli, ja voisin antaa kaikki vastaukset. Haluaisin antaa toivoa, ja toivon ihan todella että sitä on vielä.

Jenna lähti varmasti seikkailuun onnesta ymmyrkäisenä, Espanjaan, aurinkoon pitämään hauskaa. Seikkailu päättyi ikävästi, on käynyt mitä hyvänsä. En usko että voi sanoa että tästä pitää ottaa opiksi. En ikinä sanoisi kellekkään että älä lähde, älä seikkaile. Mutta olkaa ihmiset turvassa! Pitäkää huoli itsestänne, ja toisistanne.

Toivotaan että Jennan seikkailu jatkuu vielä.

Ravintoa ruumiille ja sielulle

 Jos joku onneton ei vielä satu tietämään niin minähän olen bipolaarinen.

En kovin vakavasti, jos niin voi sanoa. Luulen että joku kaunis päivä tulen pääsemään jatkuvasta lääkityksestä eroon, mutta toistaiseksi olen jumissa pillereideni kanssa. No. Joskus käy niin että resepti on uusimatta ja lääkkeet loppuvat, mikä sinänsä ei ole katastrofi, kunhan asia jotenkin tulee hoidettua. Lääkkeiden ikävä puoli nimittäin on se, että ne aiheuttavat vieroitusoireita.

Minä en pidä lääkkeistä. Lääkkeet eivät kuulu ihmisen elimistöön, ja minusta aina pitäisi pyrkiä hoitamaan vaivat muulla tavalla kuin popsimalla pillereitä ja kapseleita. Ravinnollahan on aivan mieletön vaikutus ihmisen terveyteen. Niin myös mielenterveyteen..

Puhdistamon edustaja piti mainion puheen kaakaopavun mielettömistä terveysvaikutuksista. väittipä hän jopa että ihmiset ovat heittäneet mielialalääkkeillään vesilintua, alettuaan popsimaan näitä ihmeellisiä papusia! Minähän tottakai menin höplään samoin tein, paransipa se minun aivojani tai ei, tämä superfood ei voi olla muutakuin hyväksi minulle. 

Lueppa tästä.

Pelkästään ravintoaineluettelo tekee vaikutuksen!

.

Puhdistamon laadukkaan pavut ovat käsinpuhdistettuja ja muutoin käsittelemättömiä. Paras mahdollinen hyöty niistä saadaan kun ne popsitaan sellaisenaan, ja pureskellaan omin hampain. Murskatessa niistä kuulemma erittyy jotain juttuja (voi kun joskus jäisi ne hienot sanat päähän), ja ne jutut menevät vallan hukkaan esimerkiksi blenderissä tms.

Maku on jokseenkin kitkerä itsekseen, mutta haukkaapa papu hunajatujauksen kanssa niin kylläpä maistuu herkulle!

      

Tähän vielä "resepti"

Näin helppoa on mahdottoman herkullisen ruoan tekeminen;

Heitä pataan vihanneksia, valkosipulinkynsiä ja vähän merisuolaa. Lado päälle valinnainen liha, ja perään vaikk atilkka kermaa. Työnnä uuniin, puuhaile muuta ja sen jälkeen nauti!

Tämä pata kypsyi uunissa parikin tuntia 150°c lämmössä. Lihasta riippuen ruoka kyllä tulee nopeamminkin, kovemmalla lämmöllä.

Padan kanssa nautimme myös viiniä, josta voisin kirjoitella myöhemmin.

Viinistä

Kohtuullinen alkoholin käyttö vähentää riskiä kuolla sydän-ja verisuonitauteihin jopa 20-40%

Kohtuullinen alkoholin käyttö käsittää 2-3 annnosta päivässä.

Ompa todella hyvä että me olemme suuria viinin ystäviä! 

Koska tulevan kotimaamme kulttuurissa arvostetaan hyvää viiniä myös, ajattelin tuoda tähän blogiin viinin myös. Viini kruunaa hyvän ruoan, ja tekee hetkestä kuin hetkestä kotoisan. Ajattelin tuoda esiin viinejä jota juomme ja kertoa niistä parhaani mukaan. En siis ole lainkaan asiantuntija, vaan kerron ihan vaan oman makuni.

Lähdemme liikkeelle Ranskasta.

Gérard Bertrand B.Bon Cabernet Merlot

Valitsin viinin veikeän etiketin perusteella. Yleensä emme juuri edes vilkuile ranskalaista osastoa, mutta tämä hyppäsi silmille ihan ohi kulkiessa. Kun huomasin että tämä sekoitus on vieläpä luomua, oli kaupat tehty.

Viinissä on 80% cabernet sauvignon, ja 20% merlot rypälettä.

Viini kuvailtiin keskitäyteläseksi ja mm. kevyen mausteiseksi, mutta minusta se oli vain kevyt. Olemme toki mieltyneet täyteläisiin viineihin, mutta seurusteluviiniksi tämä käy oikein hyvin. Hennon karpaloinen kuvaa makua mukavasti, eikä suuhun jää ikävän karvasta jälkimakua. Ruoan kanssa aine jää pahasti jalkoihin, saati että riistan kanssa alkaisin tätä juomaan kuten suositeltiin..  9.90€ hinta on ehkä hiukan suolainen kastikeviiniksi.

Kaikenkaikkiaan; ostaisin uudestaan ystävän kanssa istuskeluun ja tietäen että tuottaja, Gérard Bertrandin viinitalo on Ranskan ensimmäinen hiilineutraali viinitila!

Kuolaamista

Nyt lähtö on jo niin lähellä, että voin melkein maistaa suolaisen ilman ja kaikki herkut kielelläni!

Ruokavalion muuttuessa vähempihiilihydraattiseksi, ja muuten terveellisemmäksi, on se muuttunut myös vaivihkaa espanjalaisemmaksi.Enkä tarkoita pelkästään ruokaviinejä ;)

Ensimmäisiä päiviä on myös mietitty, ja suunniteltu. On löydettävä oikeat ruokakaupat, luultavasti joku itämainen puoti ja keittiövälineitä myyvä paikka. Tärkeimpiä olisi mortteli, terävät veitset ja kunnollinen pata. Pataruoka on helppoa, herkullista ja yleensä terveellistä.

Tällaisesta kinkkutelineestä voisin kans haaveilla vähän. Sitten kun meillä on varaa ostaa tuollainen kinkku!

Ei mahdu!!

Mun työt loppui nyt tähän.

Työvälineet, maalit ja nappulat on pakattu. Jipii! Yksi laukku on valmis, ja siinä on pari kiloa liikaa.

Seuraavaksi käydään läpi lelut. Niille on varattu kaksi laukkua, sillä varauksella että jotain vaatetta ujutetaan mukaan.

Alan katsella hintoja ylimääräiselle kollille.

Kuukausi!

guugl guugl!

    Asuntometsastyksen aikana meistä tuli suorastaan mestareita Google mapsin käytössä!

Espanjalaiset asuntovälittäjät ovat kovin nihkeitä kertomaan asunnon tarkkaa sijaintia, ja sekös meitä kiinnostaisi. Ratkaisuksi kävivät siis valokuvissa näkyvät asiat, kuten uima-allas. Kun alue on suunnilleen tiedossa, on yllättävän helppoa löytää oikea allas satelliittinäkymästä!

Monet kadunkulmat on tullut nähtyä muutenkin tarjontaa tutkiessa, ja olen haaveillut asumisesta tuollaisen portin takana. Tässä muutama kaappaus, joista yksi on -oi onnea!- meidän pihan portti!

       

                                         

    

  

Pin it, pin it!

Aivan ihana paikka tuo Pinterest !

Melkeimpä pahempi kuin etsy. Koska olen edelleen ollut hitusen jumissa selkäni kanssa tässä soffalla, niin on tullut käytyä aika hyvin läpi paikkaa. Ei sillä että sitä saisi käytyä läpi kokonaan..

Ideoita, ohjeita, reseptejä ja kauniita kuvia! Loistava paikka suunnitella kaikenlaista.. kuten ehkä uutta kotia?

Nukkumisjärjestelyitä..

Koska mä väliaikaisesti invalidinä en voi juuri mitään tehdä, olen käyttänyt aikani hyödyllisesti. Eli surffannut netissä.

Olen miettinyt nukkumisjärjestelyitä uudessa kodissa. Siellähän on vain yksi varsinainen makuuhuone, ja sitä kaavailtiin lasten omaksi huoneeksi. Me ollaan ennenkin nukuttu niin että lapsilla on oma huone, ja meillä sänky tavallaan olohuoneessa.

Nyt tulin yhtäkkiä ajatelleeksi riippumattoja!

Ticket to the moon esimerkiksi valmistaa laskuvarjokankaasta upeita, kevyitä ja erittäin pieneen pakettiin meneviä riippareita. Ja niitä saa kahden hengen sekä jopa king size versioina. Minkälaista sellaisessa on sitten nukkua vakituiseen aviopuolison kanssa... En tiedä. Mutta voisihan sitä ajatella erillisiäkin.

Periaatteessa voitaisiin itse mennä parisänkyyn, ja laittaa tuollaiset lasten koossa muksuille.

Luin että asiaa on tutkittu ja todettu että riippumatossa nukkuu sikeämmin ja herää virkistyneempänä kuin sängyssä.

Olohuoneessahan tuo ratkaisu olisi ihanteellinen - aamulla vaan matto koukuista pois ja pakettiin, ja petaaminen oli siinä!

Mikäpä sitä estäisi oikein kuumana aikana siirtämästä riippumattoa terassin puolelle. Noihinhan saa myös hyttysverkkoja!

Terveysblogi?

Mun tekee mieli kirjoittaa terveydestä. Ravinnosta.

Yksi asia mitä todella odotan Espanjaan muuttamisessa, on Fruteriat, ja hedelmäkauppiaat. Haluan tuoreita, kypsiä hedelmiä! Olen kyllästynyt avocadoihin joihin tarvitaan moottorisahaa, ellei halua seisottaa niitä kotona viikon ennen kun haluaa syödä ne. Sitten ne on luultavasti mädäntynyt sisältä. Minä haluan aamupalaksi avocadoa, joka päivä.

Aamupalaksi syön avocadon, hampun siemeniä, oliiveja, valkosipulin kynsiä ja tomaattia.

Kyllä, olen hurahtanut ruokavalioon.

En tiedä tarkalleen mihin. Olemme poimineet vähän kaikesta jotain.. paleo, low carb, raakaravinto. You name it!

Kaikki syömiseen liittvä perustuu perinpohjaiselle mietinnälle, ja tutkimme sivusto sivuston jälkeen ennen kuin teemme päätöksiä kuten viljan pois jättäminen. Voi kuinka iloinen olen että jätimme sen pois!

Minä, entinen hiilarinarkki. Sokerihiiri. Ensimmäistä kertaa ikinä hallitsen itseni, edes jotenkin.

Lapsille syötämme mielummin hedelmiä kuin leipää, jogurttia puuron sijaan. Ja sinnepä saakin ujutettua vaikka mitä sekaan!

Pienemmän kanssa on hankalaa. Se kun karttaa vihanneksia ja hedelmiä. Kuka tietää miksi.. 

Kuitua ujutetaan jogurtteihin, lihapulliin ja kastikkeisiin häikäilemättömillä tavoilla. Hampunsiemenet jogurtin ja hunajan kanssa menevät hienosti.

Isommalle, sille jolla on keskittymishäiriöitä, syötetään ei niin salaa brahmi-jauhetta. Toiveena olisi että se todella vaikuttaisi ahdistusta poistavana ja vähän rauhoittavana, muistin ja oppimisen avuksi. Saa nähdä!

Itseasiassa brahmi-jauhetta lisätään itsekunkin pirtelöön tässä perheessä, kun muutto lähenee. Alkaa olla aika jännittynyttä sakkia.

Työkyvytön

Mikä voisi olla kauheampaa kuin järjetön määrä ideoita, inspiraatio huipussaan ja toimintakyvytön työväline?

Rikki olen minä. Viikkojen huonosti hoidettu liikuntapuoli on kostautunut järkyttävänä iskiaskipuna, ja voin lähinnä kuljeskellaa ympäriinsä ja ihmetellä mitä tekisin.

Nyt päätin että saan viihdyttää itseäni edes netillä ja siirsin koneen niin että voin maata sohvalla surffailemassa.

Hitto...

50 päivän painajaisia

Jo jonkin aikaa olen nähnyt pitkästä aikaa unia jotka muistan vielä aamullakin. Näm unet ovat kehittyneet niin että aluksi K vain oli minulle kaikissa unissa tosi ilkeä, mutta pikkuhiljaa kuviin ilmestyi oudot maisemat, tapahtumat ja ihmiset jotka eivät ymmärrä puhettani.

Viimeksi talooni yritti tunkeutua joukko huligaaneja aseineen, enkä saanut ovea lukkoon. Juoksin asunnolta kohti kaupunkia, joka oli kauempana, ja yritin pyytää ihmisiä soittamaan poliisin, mutta kukaan ei ymmärtänyt, tai halunnut ymmärtää minua.

Selvä se. 50 päivää muuttoon!

Unet selkeästi heijastelevat jännitystä, ja asioita jotka vaivaavat mieltäni. Onneksi unissa kuitenkin tapahtuu kaikkea hullua ja suurin osa huolettavista asioista on hoidettavissa. Mutta hyvähän se on että on tuollainen alitajuntaan tallennettu muistilista!

Eli paikan päälle saavuttaessa ensimmäinen hoidettava asia on turvalukot ja ikkunakalterit. (jos vain lupa heltiää)

Vaikka asunto on aika syrjässä, niin on tehokas murtovarkailla pelottelu tehnyt tehtävänsä, ja tämä suomalaisjunttiperhe tahtoo pitää tavaroistaan itsestään huolta.

Home sweet home!

No. Mehän ei varata vuokrata kämpää suomesta käsin.

Tässä siis se varattu koti! 

Kun tämä löytyi, ei keksitty enää mitään syytä miksi ei varattaisi sitä. Tämän parempaa ei nopeasti tule vastaan!

Hinta on halpa, maisemat ja sijainti mahtavat, talo ja piha kauniita. Ja vaikka talossa on vain yksi varsinainen makuuhuone, ei se haittaa, koska tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä!

Hotelli peruutetaan ja säästyyhän siinä nyt ainakin yksi turha taksimatka kaupungin toiselle laidalle. Kaikkien niiden tavaroiden kanssa...

Nyt vasta poltteleekin lähtö!

Ajatuksissa Mijas

Jossain vaiheessa luin ihmisten tekemistä retkistä Mijasin kylään, vuoren kupeelle!

Ajatus kiehtoo minua hirveästi, ja olenkin suunnitellut jo koko perheen kyläilyä sinne päin.

Mijasiin pääsee bussilla Fuengirolasta, noin puolessa tunnissa ja sieltä voi retkeillä katselemaan maisemia ja ehkäpä laiduntavia vuohia.

Lainasin Jennalta tämän mainion aasikuvan

Mijasissa toimii aasitaksi!

En ole ihan varma millä tavalla se toimii. Pääseekö aasilla minne vaan niinkiun autotaksillakin, vai onko se lähinnä turisteille tarkoitettu sightseen-juttu. Mutta minäpä aion mennä aaseja rapsuttelemaan!

Selvisi juuri että meillä on hitusen enemmän vapaata, ennen K:n työn alkamista, joten siihen väliin voisi tuollaisen maakuntamatkankin tehdä.

Parin päivän sisään meillä on toivottavasti iloisia uutisia, ja mä en malta odottaa!!

Asuntoon ja asunnosta

olemme aktivoituneet taas asunnon haussa, kun työnanataja oli laittanut viestiä välittäjälle.

Olisi aivan ihana, ja edullinen asunto tiedossa, mutta välittäjä on kovin huolissaan meidän kulkemisesta. Eikä tämä ole todellakaan ensimäinen kerta kun tähän törmätään!

Onko Espanjassa jokin kansallinen käsitys siitä että yli 100m matkaa ei kävellä, kuljeta pyörällä tms?

Minun nähdäkseni alle 2km on ehdottomasti matka jolle me emme tarvitse autoa, eikä edes sitä skootteria vaikka sellaisen hankintaa jossain vaiheessa harkitsemmekin. 

Onhan sinne asunnolle melkein koko matka enemmän tai vähemmän ylämäkeä, mutta pois sieltä se on alamäkeä! =D

Fuengirolaaa!

Tilanteeseeni nähden mun on varmaan pakko kommentoida töllön uusinta pläjäystä Fuengirolaa.

Noh. Mä en ole millään tapaa suomalaisen viihteen ystävä. En oikein millään saralla. Tämä ei tee poikkeusta.

Mikä siinä on että kaikki suomalainen tuotos tuntuu niin kuolettavan tylsältä mitään sanomattomalta.

Ihmiset on kaikesta auringosta ja Espanjan ilmapiiristä huolimatta vähän ankean oloisia, ja kuvauksiin on väen vängällä yritetty keksiä jotain kivaa spessuu. Kun mun nähdäkseni ihan arkipäivän jutut riittäisivät, jos siihen saadaan ympättyä sitä sisältöä.

Ei kaupassa käynnin tarvitse olla tylsää! Siinä samalla olisi todella kiinnostava kuulla siitä mitä eroja ihmiset ovat huomanneet, verrattaen suomalaisessa k-marketissa käyntiin. Asiaa, historiaa ja tapoja löytyy takuuvarmasti jos vaan vähän viitsii!

Iloinen poikkeus on kylän oma poika Juha Willman. Iloinen ja letkeä kaveri, ja aion ehdottomasti vierailla luukussaan. Nuori hippipariskunta, Roy ja se nätti tyttö, olisivat varmaan kiinnostava pari, jos heistäkin löytyisi joku muukin kuvakulma kuin peräpää menossa kallioo ylös.

Ugh.

Suunnitelma.

Muuttoon on 61 päivää ja minua alkaa pikkuhiljaa stressaamaan se tosiasia, että meidän asunto ei näytä vähääkään siltä, että me emme omistaisi juuri mitään. Ja siltä sen pitäisi näytää, koska mukaanlähtevä omaisuus tulisi mahtua neljään matkalaukkuun, ja painaa korkeintaan 80kg.

Olemme tehneet periaatepäätöksen, että lokakuun alussa alkaa toden teolla tavaroiden selvittäminen, ja kuljettaminen oikeisiin paikkoihinsa. Minä kuitenkin tahdon jo tehdä listoja, ihan vain hiljentääkseni paniikin päässäni.

-On hankittava isoja laatikoita tavaroiden varastoimista varten

-Pieniä, matkalaukkuihin sopivia laatikoita joihin teemme paketteja jotka ystävät voivat tuoda meille kyläilemään tullessaan.

- Laatikoihin lajittelemme tavarat:

*Ne tavarat joita ystävät tuovat mukanaan

*Lahjoitettavat

*varastoitavat

*kaatopaikalle menevät

Kun pieni irtaimisto on selvitetty, on aika sijoittaa isot kalusteet.

-Vaatekaapit - myyty

-Kirjahyllyt - myyty

-Ruokapöytä - varastoon

-Sohva - kaatopaikalle

-Futon - Varastoon??

-Lasten kalusteet - myyty

-Pyykkikone - ?

-Jääkaappi - ?

-Sänkyjen rungot - kaatopaikka/kierrätyskeskus

Voi voi.. Missä vaiheessa voi myydä lasten kalusteet? Kuinka kauan voi viettää aikaa ihan tyhjässä asunnossa?

Ei tämä nyt stressiä poistanut. 

Pelastusoperaatio!

Koska mä nyt päätin hyljätä vanhan blogin, niin on mun pakko jakaa näitä mun bongauksia täälläkin. Menköön sen elämän piikkiin. Espanjan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Ellemme halua miettiä sitä, onko Espanjassa siilejä?

Iiik! Pelottaa!

K oli alkamassa nurmikon leikkuuseen, kun huomasi lyllertäjän. Valitettavasti ressu meni ihan väärään suuntaan, ja jäi mottiin talon nurkkaan.

Ja mä en kestä edes ajatella että pieni lähtisi vaeltelemaan tien suuntaan. Niimpä aloitettiin operaatio siilin pelastus.

Yritin toki tarjota piikkikaverille myös matoa evääksi mutta taisi jännittää liikaa.

Kompostin takana on mitä täydellisin paikka pienelle siilille. Siellä on tunkio ja pusikko.

Siili lähti tyytyväisenä jatkamaan matkaansa, ja pusikosta alkoikin heti kuulua rapina ja rutina.  ..kunnes se ruohonleikkuri käynnistyi.

Niin. Onko Espanjassa siilejä?

Varikset on melkeimpä lempilintuni, ja niitä ei taida siellä esiintyä. Ainakaan wikiwikin mukaan..

Noin!

Nyt tein oikein tuollaiset kirpputorisivut.

Voi tässä itse blogisivulla keskittyä sitten haahuilemaan sen elämän, ja Espanjaan muuttamisen merkeissä.

On muuten erittäin tylsä vaihe meneillään. Mitään ei oikein voi muuton eteen tehdä. Työpaikka on, lentoliput ja hotelli varattu.. Asuntoa ei oikein viitsi tyhjentää kun vielä on kaksi kuukautta (!!!) asuttava tässä. Ainoa keskeneräinen selvitettävä juuri nyt on se, millä ihmeellä kuskaan ompelukoneen sinne- Sekin tosin selviää varmaan ihan laittamalla sähköpostia lentoyhtiölle, miten se onkin niin hankala saada aikaan..?

Toinen kuljetusongelma tulee eteen tämän tietokoneen kanssa. Oltiin ajateltu pakata se vaatteiden kanssa kovaan matkalaukkuun. Mutta...

KLIK.

Ja noita videoita riittää!

Ehkäpä armas koneeni kuljetetaankin käsimatkatavaroissa. Nyt pitää vain hankkia reppu johon se mahtuu mukavasti. Kyseessä on siis iMac. Ideoita otetaan vastaan.

Jei koruille!

Kaikki peukut pystyyn!

Voi olla että joitain näistä otuksista nähdään pian eräässä puodissa keskustassa. Jos nähdään, kerron missä!

Hyvä ketut ja tirpat!

Bulleja on nyt vähän pienempääkin kokoa. Kaikkia koruja saa kysellä! ; )

Viva pipo!

Olen antanut itseni ymmärtää, että Espanjassa ei harrasteta juuri pipoja, tai hattujakaan niin paljon.

Asia täytyy muuttaa heti paikalla!

Hiustenvärjäyspäivän pelastaja; Pitsipipo!

Ja tässä samalla tuikkaan naamani kaikkein nähtäville. En muistaakseni ole sitä aikaisemmin vanhassakaan blogissa tehnyt. Ehkä.

Kävin eilen kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Voin lämpimästi suositella!

Ikuisuuksia vaivannut iskias on nyt hoidossa, ja vaikka tänään kaikki tuntuu hankalalta ja tuskaisalta, niin on selkeästi havaittavissa muutos.

Lantio on laitettu oikeampaan asentoon, ja myös ainaisesti vaivannut polvi on kuulemma nyt samalla tavalla kuin vierustoverinsa!

Myös Fuengirolassa on ollut suomalainen jäsenkorjaaja. On sittemmin kuulemma tullut takaisin suomeen, mutta ehkäpä hänet saadaan sinne joskus edes käymään, jotta sitten voi tarkistella jäsenten paikkoja. Tuo ompelu ja istumatyö ei ole mitenkään hellä kropalle!

Töitä taas

myyty

Vähän heikosti on raportoitavaa itse muutosta. Juu, asuntoja katsellaan koko ajan ja haaveillaan. On tullut toinen työpaikkamahdollisuus kuvioihin. Miehelle siis.

Minä väännän käsitöitä, ja mietin että missä myisin niitä. Tai myisinkö lainkaan tässä vaiheessa?

Empä tiedä.

Nyt siis testailtu tekonahkaa. Kissa ja norsu on painettu oikealle nahalle, mutta kotelot itse on tekelettä.

Jälleen kaikki on löytynyt kierrätyksestä. Nahan, ja jopa tekonahan löytäminen on vähän kiven alla, joten aina vähän jännittää alkaa vääntämään, jospa pilaankin koko roskan. Onneksi näistä tuli ihan siistejä!

Bulleja

Alkaa olemaan materiaalijutut hallussa näiden riipusten kanssa.

Tieto lisää tuskaa; mitä pidemmälle olen miettinyt korujen tekemistä, sitä enemmän työvaiheita tulee lisää.

Mutta nyt ne alkavat olla miellyttäviä silmille, ja toivottavasti myös aika kestäviä!

Töit töit.

Mikä jottei näitä yt esittelisi täälläkin. Ehkäpä mahdolliset lukijat ovat matkustajakansaa, ja kaipaavat tällaisia passi, ja korttikoteloita? ; )

Itsehän siis kannan vastaavassa juuri passia, lasten neuvolakortteja, KELA-kortteja ja milloin mitäkin lippulappua.

Olen muutenkin harkinnut, jotta siirtyisin tyystiin tähän blogiin ja jättäisin suosiolla toisen sikseen. Hittoako näitä kahteen paikkaan postailee.. lets see!

turkoosi myyty

Reino

Joka kerta kun aurinko pilkistää näinä aikoina, pitää miettiä onkohan se viimeinen kerta kuukausiin!?

Näissä mietteissä.

Eläintarha

Siinä vaiheessa kun aloimme puhumaan Espanjaan muuttamisesta, oli isompi muksu luonnollisesti täysin ajatusta vastaan. Luonnollisesti siksi että täällä kuitenkin on naapurissa jo pari kaveria, ja muutto mihin hyvänsä olisi pois laskuista.

Pikkuhiljaa kuitenkin asiasta on juteltu, ja tyttökin on ajatukseen tottunut, ehkä jopa mieltynyt. On selitetty kuinka myös siellä on ihan suomalaisia lapsia jotka ehkä kaipaavat juuri toista suomenkielistä tyttöä kaveriksi. On suomalainen koulu, ja paljon uutta nähtävää.

Sitten on tietysti houkuteltukin, vähän. Yksi houkutuksista on eläintarha.

Ilmeisesti vielä joitain vuosia sitten eläintarha on ollut enemmänkin surullinen näky, mutta jossain vaiheessa on paikka tehnyt totaalisen täysikäännöksen. Nykyään alue on kaunis ja hyvin hoidettu tarha, jossa panostetaan uhanalaisten eläinten suojeluun.

Kuvat antavatkin odottaa paljon, ja eläintarha on todellakin tarkastettavien listalla heti alkuun kun paikanpäälle päästään! Erityisesti toivon pääseväni joskus yövierailulle!

Tässä vielä eläintarhan omat sivut.

Klik!

Voi että!

Taas vaan sitä, että miten ihmeessä tämän ajan saa kulumaan??

Oikeastaan juuri mitään ei voi nyt tehdä kun ei sitä ihan kokonansa voi luopua kaikista tavaroista, kun tässä pitää vielä pari kuukautta elellä!

Haaveiluun on vain rajallinen määrä aikaa, kun lapset pyörii mukana, mutta aina välillä voi tutkia internetin ihmeellisestä maailmasta, että mihin sitä ollaan menossa.

Kaveri lähetti tällaisen linkin KLIK. Ostoskeskuksista. En ole vielä tutkinut mitä muuta sivuilta löytyy.

En minä mikään hullu shoppailija ole. Mutta hyvähän se on tietää mistä mitäkin löytyy ;)

Tutkimista

Olenhan minä Espanjaan matkustanut, ja tiedänkin jonkin verran maasta ja sen kulttuurista. Mutta nyt on jostain kumman syystä vilahdellut tällä ruudulla Espanjaan liittyviä sivustoja enemmän kuin koskaan!

Espanja tuntuisi sopivan minulle täydellisesti, siesta ja värikkäät näkymät.. ihanaa!

Yksi asia, tai kaksi, mitkä ovat erityisen lähellä sydäntäni ovat ruoka, ja viini. Ja parasta tässä koko jutussa onkin se, että Andalucian ruokakulttuuri vastaa täydellisesti omia makumieltymyksiäni.

Andaluciasta ovat kotoisin tapas, ja monet upeat oliiviöljyt. Perinteisesti liha on hyvää ja se grillataan tai hiillostetaan, ja nautitaan tuoreiden vihannesten kanssa.

Pienet herkut, kuten serranokinkut ovat parasta mahdollista iltapalaa, tuoreiden kypsien hadelmien ja vuohenjuuston lomassa!

Ja viini!

Hyvä ruokahan ei ole mitään ilman hyvää viiniä, ja Espanjasta löytyy takuulla kaikenlaista laatua.

Minun maa!!

Voi huokaus!

Juu-u. On meillä matkaliput, ja hotellikin ensimmäiseksi yöksi on varattu. Asettuminen Espanjan päähän on takuulla vaivattomampaa kuin täältä lähteminen!

Ja näin suuri se vaatekassi kuitenkin on!

Olen kääntänyt kaikki kaapit ja laatikot nurin, ja ei voisi edes uskoa miten tajuttomasti ihmisellä voi olla turhaa tavaraa! Vaatteet on käyty läpi, ja vaatimattomat kolme jätesäkillistä meni poistoon. Nyt etsinkin sopivaa kohdetta mihin lahjoittaa lastenvaatteet, koska en todella jaksa alkaa niitä myymään, ja kerrankin olisi mahdollisuus vähän reilummalla kädellä auttaa vaikka itä- euroopan kodittomia lapsia.

Omat lapsirukat seuraavat kauhuissaan pois lähteviä tavaroita, ja kaiketi pelkäävät milloin äitee käy lastenhuoneen ja lelujen kimppuun!

On niille leluillekin tosi iso laukku varattu!

Vihdoinkin!

Kaaaaiken maailman ongelmien jälkeen, vihdoinkin, lentoliput on varattu.

Pelkkä meno, Malagaan.

Nuo nettivaraussysteemit voi olla aika rasittavia toisinaan. Ei käy verkkopankkimaksut eikä paypallit. Ryan Airille voi maksaa visa electronilla, mutta jostain syystä se ei mennyt läpi moneen päivään, ja kyllästyimme odottelemaan. Siinä viikon odottelussa meni halvimmat lennot ohi, ja koska raiski velottaa ovelasti erikseen joka laukusta jne. oli meillä onni onnettomuudessa.

Norwegian tarjosikin lennon paljon halvemmalla, vaikka itse matkan hinta aluksi oli melkein kaksi kertaa isompi raiskiin verrattuna. Lento tosin lähtee sitten Helsingistä, mutta se on pieni paha.

Nyt pääsen todella suunnittelemaan lähtöä! Jännää!

Odotellessa..

Koska elämä tuntuu juuri nyt olevan silkkaa odottamista, olen ottanut asiakseni ideoita käsitöitä ja käytännön asioita.

Kuten taisin mainitakin, espanjassa on tapana (lakisääteistä) kuljettaa henkilöllisyystodistusta mukana aina. Koska minulla ei edes ole muunlaista henkkaria kuin passi, olen ottanut passeistamme kopioita. Näin voimme pitää oikeat passit turvassa vaikka työpaikan kassakaapissa tms.

Isäni työpaikalla on laminointikone, ja sen bongatessa tuli mieleeni että kopiothan kannattaa ehdottomasti laminoida! Nyt on kopio aina mukana, eikä ole vaaraa että se kastuisi tai muuten tuhoutuisi.

Taidampa askarrella itselleni vielä jonkun sievän päällysteen... kuvailen sen sitten!

Uratoiveita?

Tähän mahtuu koko perheen passit, matkaliput, neuvolakortit ja KELA- kortit! (eurooppaversiot on jo tilattu!)

Siinä taitaa olla ne tärkeimmät dokumentit.

Espanjassa kuuluisi aina pitää henkilöllisyystodistusta mukana. Siellä ollessa olen suunnitellut pitäväni tässä kopioita, ja ne oikeat passit visusti jossain turvassa!

Olen myös suunnitellut näiden pienimuotoista tehtailua myyntiin. Tässä versiossa on aika monta, ja aika suurta kosmeettista virhettä. Kankaiden leikkaaminen ja asettelu kannattaa tehdä pöydällä, ei polvella.

Kun vähän keskittyy niin...

Yksi työhaastattelu käyty! Ja työnantaja toivotti tervetulleeksi Espanjaan!

JEE! Koko touhu alkaa tuntua jo todelliselta. Ollaan myös päätetty että lokakuun loppu on se hetki, ja jopa harkittu lentolippujen varaamista!

Nyt on hyvä meininki! Olen myymyt jo hirveästi tavaraa, ja koko ajan siivoan lisää kämpästä! Matkalaukut on hankittu, ja lapsikaan ei enää kilju täysiä "EN MUUTA ESPANJAAN!" joka kerta kun asia mainitaan...

Toimii!

=D

Toimintaa!

Ihanaa!

Olemme miettineet päivämääriä!

Edelleen haaveissa on päästä lähtemään ennen kuin talvi rysähtää niskaan, ja lokakuu tuntuisi luontevalta tässä vaiheessa. Elokuu menee vielä asioita selvitellessä, ja syyskuun voisi varata siihen loppurysäykseen. Eli tavaroiden järjestämiseen oikeille sijoilleen. Ja tietysti rahan haalimiseen.

Tällä hetkellä on vetämässä kysely asunnoista yhteen firmaan, joka välittää lyhyt- sekä pitkäaikaiseen vuokraukseen asuntoja. Olen kysellyt erilaisia vaihtoehtoja, ja sitten päätämme vuokraammeko ensin kuukaudeksi vaikka vähän kalliimmankin paikan, josta käsin etsimme vakituisempaa. Vai pyrimmekö löytämään heti niin hyvän että voisi tehdä pidemmän sopimuksen. Se tosin epäilyttää, koska emme luonnollisestikaan pysty tarkastamaan paikkoja mitenkään täältä käsin. Kun se alkaa olla kunnossa, miehen työkuvioiden lisäksi, onkin jo aika alkaa varailemaan lentoja! Jihuu!!

Hommiin!

Säästöpossu on päässyt ihan oikeisiin töihin.

Kuten sanottua, paljon on maksamista siellä espanjassakin, eikä ole koskaan huono asia varautua siihen että raha-asiat muutenkin, niin sanotusti, kusee.

Päätin että kirpputoripöydän pitäminen tulee kovin kalliiksi, ja perustin pienen kuistikirpparin, kuistille.

Nyt vaan ilmoituksia menemään ja toivottavasti meitä vaivaa asiakkaat pian!

Jännittää ja ahdistaa

On ikäviä olotiloja jolloin ei malttaisi odottaa, pelottaa ja miettii, onkohan tämä järkevä ajatus ollenkaan?

Tosiasia on että vaikka espanjassa monet asiat ovat halvempia kuin täällä, tulee meille paljon sellaisia kuluja, mitä täällä ei tarvitse miettiä. Toinen lapsi menee jo pian kouluun, ja jos tyttö ei innostu todella espanjaa puhumaan on meidän maksettava koulumaksut suomalaiseen kouluun. Toisekseen, tyttö pitäisi lennättää isäänsä tapaamaan lomilla, ja en usko että olen kovin innokaas päästämään lasta yksin koneeseen, joten matkakulut tulee sitten meiltä molemmilta.

Työtä on luonnollisesti saatava mahdollisimman pian. Kielen opiskelu auttaa laajentamaan työpaikkahakua. Nyt aluksi olisi tyydyttävä paikkoihin joihin kelpuutetaan suomen ja englannin kielen taidoilla. Jos minä itse töihin hakeudun, on työn oltava niin hyvin palkattu että saadaan lapset hoitoon.. ! Voi voi.
Mutta montaa hetkeä ei tarvitse kärvistellä näiden ajatusten kanssa, kun mietteet jo kääntyy alati lähestyvään talveen! Talvea ei voi sietää! Kylmyyttä, pimeää ja tympeyttä. Tiedän, tiedän. Ei siellä aurinkorannikollakaan rantakelit talvella ole, mutta takuulla parempi kuin -25 astetta täällä ja metriset lumipenkat, jotka minä saan kolata!

Voi kumpa asiat etenisivät mukavasti ja suunnitelmat toteutuisivat..

Niin me sitten...

Alunperin me olemme miettineet ulkomaille muuttamista naimisiin mennessämme. Itse asiassa jo ennen sitä.
Meidän piti mennä naimisiin Tasmaniassa, mutta olosuhteet muuttuivat, niinkuin meidän elämässä tuntuu tapahtuvan useinkin, ja päädyimme tammikuisena iltapäivänä maistraattiin Helsingissä.
Useaan otteeseen tuli puheeksi kuinka tympeä suomalainen talvi on. Me emme vain sovi tänne. Keski-suomeen muutettuamme oli suunnitelmat jo kypsiä, mutta mieheni sai todella hyvän työtilaisuuden ja suunnitelmat jäädytettiin.
Espanja pompahteli puheisiin vähän väliä. Aina kun tuntui työläältä jaksaa tätä systeemiä, sukua ja ympäristöä.

Mieheni työ kävi sietämättömäksi, ja lopulta oli hyvin selvää että perheen hyvinvoinnin kannalta järkevintä on lopettaa. Espanja nousi jälleen mieleen ja puheisiin.

Mikä meitä täällä pitelisi?