Kenties sitä voisi useamminkin käydä tätä blogia päivittämässä. Ehkäpä nyt yritänkin.
Olisiko ihan tyhmää aloittaa vaan uudestaan siitä missä ollaan, vai laittaa jopa takautuvasti juttuja ja kuvia kuluneelta ajalta..? Anyone? Onks tääl ketään? :D
Elämä on muuttunut. Paljon. Ollaan enemmän espanjalaisia. On enemmän ongelmia. Mutta myös joka päivä oppii ja löytää jotain uutta ja mahtavaa, ja siitä saa polttoainetta jatkaa. Toivotaan että riittävästi.
Nyt vuosi on melkein jo ohi. Mennyt vuosi oli rankka, erittäin rankka. Toisaalta olen löytänyt espanjan, kyläni, ja monta monituista ystävää. Olen löytänyt uudelleen hevoset, olen tehnyt asioita joita koskaan ennen en olisi voinut kuvitella tekeväni. Opin jatkuvasti lisää ihmisistä täällä, ja tietysti kulttuurista.
Joulu on siis se ajankohtaisin juttu, ja vaikka oikeasti espanjalaiset viettävät joulua tammikuussa, niin on se alkanut maailman tapaan jo silloin marraskuussa ihan täysillä. Suomalaisen joulun ajan ihmiset ovat todella juhlatuulella, iloisia ja hyväntahtoisia. Joka kaupassa tarjoillaan makeaa viiniä, ja makeita jauhoisia leivonnaisia. On upeat valot, ihan joka paikassa ja tietysti belen, jonka rakentaa ken kykenee. Belen on pienoiskoossa toteutettu "betlehem" kuvaelma antiikkisesta elämästä, työstä, juhlasta ja tietysti kaiken kruununa se talli, missä Jeesus lapsi odottaa viisaita tietäjiä.
Joskus rankennelmat ovat aivan valtavia. Ja aina vaikuttavia. Toiset ne näkee vaivaa.. Mutta se kannattaa. On niitä niin mukava ihastella ja tutkia!
Minähän en ole lainkaan uskonnollinen. Mutta kaikki miniatyyrijutut on aina mahtavia!
Tällaista sitten tänään. Ehkäpä tästä taas lähtisi käyntiin. Mutta näillä näkymin toivotan itsekullekin onnistunutta vuodenvaihdetta, ja onnea seuraavalle, toivottavasti paremmalle vuodelle!
La Viipukka
30.12.14
26.6.14
Oho!
Aika jännä!
Niin kauan siitä on kun on kirjoittanut viimeksi. Niin se vaan on, että jos pitää blogia niin vähimmäisvaatimus on toimiva tietokone, ja ehkä netti kotona.
Ehkä jos tästä alkaisi taasen vähän merkitsemään mitä täällä tapahtuu. Katsotaan!
Kaunista kesää!
Niin kauan siitä on kun on kirjoittanut viimeksi. Niin se vaan on, että jos pitää blogia niin vähimmäisvaatimus on toimiva tietokone, ja ehkä netti kotona.
Ehkä jos tästä alkaisi taasen vähän merkitsemään mitä täällä tapahtuu. Katsotaan!
Kaunista kesää!
28.1.13
Niin tuli kevät.
Mies lähti takaisin töihin, puolen vuoden sairasloman jälkeen on ihan hitusen outoa jäädä hoitelemaan hommia itsekseen. Kun lapset menee kouluun niin joutuu vähän istumaan ja miettimään mikä homman nimi olikaan.
Suurin osa ajasta menee ruoan laittoon, sitten pyykki ja siivoilu niin päivä onkin ohi ja lapset tulee koulusta. Ja näin mennään taas pääsiäiseen asti, jolloin on loma ja lähden vanhemman tytön kanssa suomeen.
Siitä tulee jännää, kun viimeisestä käynnistä on yli vuosi.
Noin vuosi sitten kävimme piknikillä, Los Pacosin takaisilla mailla. Täällä siitä.
Onhan piknikkejä harrastettu muutenkin, mutta tällainen isompi voisi olla ihan hyvä perinne, lämpimänä talvipäivänä on hauska kuljeksia pidemmällekin ja nauttia olosta.
Tällä kertaa maisemat näytti tältä.
Löytyi sieltä unelmien tontti, ja talonrotiskokin. Ei kuvassa oleva tosin, mutta tämä antaa kuvan siitä miten kauniit maisemat oli.
Myös meidän duracelpupu saatiin väsytettyä niin että olipa se pari päivää aivan jäykkä ja mukavan rauhallinen! On sanomattakin selvää että päivä oli koiralle oikea unelma!
Meidän kettu ei pysähtynyt kuvattavaksi, vaikka illalla jo vinkui kotia!
Tässä ketun äiti, ja oletettu isä kepin kanssa
Kohta on lämmintä ja alkaa tympimään tämä kylässä asuminen. Pääsisipä maalle!
12.1.13
11 kysymystä -haaste
Haasteen säännöt
- Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
- Jokaisen haastetun pitää vastata haastajan esittämiin 11 kysymykseen
- Jokaisen haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
- Uusien haastettujen pitää noudattaa samoja sääntöjä ja valita jälleen 11 uutta blogia, joilla on alle 200 lukijaa
- Kerro kenet olet haastanut seuraavaksi, linkitä!
- Ei takaisin haastamista! ;)
- Vuosi 2012 oli aivan hullu minulle, tai meille. Tajuttomasti huonoa onnea, köyhyyttä ja hurjia tilanteita.
- Toisaalta vuosi toi mukanaan kaikkea onnea, uusia ystäviä ja ihanan Espanjan.
- Olen laihtunut muutaman kilon jättämällä viljan pois ruokavaliosta. Se on tosi vaikeaa koska venhäjauho on kuin kokaiinia. Uskon kuitenkin että ihmiskunta voisi paremmin ilman viljaa.
- Olen armoton kotihiiri. Ongelmaa ei ole jos mennään ulos hyvien ystävien kanssa, joiden kanssa olen rento, mutta kaikenlainen sosiaalinen toiminta jossa kohtaan uusia ihmisiä, tai joissa on muuten pientä painetta, niin välttelen sitä taitavasti. Mulle iskee myös koti-ikävä ihan vaikka naapurissa käydessä.
- Haluan työskennellä itselleni. Haaveilen siitä että tuotan mahdollisimman pitkälle oman ruokani, ja elän käytännöllisen ekologisesti maalla. Iltapuhteiksi haluan tehdä käsitöitä ja kuvataidetta.
- En ole kovin äidillinen ihminen, vaikka tokikin lapset ovat omia tähtösiäni. Olen ehkä vähän leväperäinen, joten arjen pyörittäminen on melko työlästä.
- Koen henkilökohtaista tuskaa ja ahdistusta maailman asioista, ja siitä minkälaista ihmisen elämä on nykyään.
- Olen ollut tässä kuussa viisi vuotta naimisissa mieheni kanssa. Harvoin elämässä kohtaavat niin täydellinen pari kuin me <3
- Olemme vuoden asuneet "lainakämpissä". Vuokra-asunnoissa joissa on kalusteet valmiina. Alan todella kaivata sitä omaa luolaa, mikä näyttää minulta.
- Olen aivan höperönä kaikkeen itämaalaiseen, intialaiseen ja marokkolaiseen taiteeseen ja ruokaan. Sisustaisin koko talon kaikella basaarikamalla jos saisin.
- Olen toivottoman hölmö numeroiden kanssa. Jos mun pitää edes kopioida numero paikasta toiseen niin siihen menee kaaaauuuaaan, koska numerot vaan pakenee mun päästä.
1.Jos olisit joku eläin, niin mikä ja miksi?
Hmm. Olisin vaikkapaa.. Afrikannorsu. Mus siis vaan vaikka, en mä todellakaan tiedä! :D Norsut on hienoja ja viisaita, ja afrikan versio on suhteellisen vapaa, ainakin joissain paikoissa..
2.Minne lähtisit matkalle, jos saisit mennä ihan minne vain?
Juuri nyt? Varmaan Brasiliaan. Myös MArokko, Intia ja Meksiko käy, ihan noin aluksi.
3.Mikä on lempi jälkiruokasi?
Huh! Ompa vaikeita kysymyksiä! Jos nyt saisin valita niin varmaan joku mieletön kakku. Suklaa- tai juustokakku.
4.Missä ja miten haluaisit asua?
Tämä tulikin jo selväksi kohdassa viisi; maalla. Kohtuullisen kokoisessa talossa, jossa on tulisijat, ja pihalla kanoja, pari vuohta ja poni. Niin ja ne kasvimaat ja hedelmäpuut. Tämä toivottavasti tulee toteen täällä aurinkorannikolla.
5.Mikä on lempi vuodenaikasi?
Suomessa sanoisin epäilemättä että kesä. Täällä kesällä on tajuttoman kuuma, ja vaikkei mulla sinänsä sitä mitään vastaan ole, niin miellyttävin aika olisi kevät. Ja syksykin, kun kaikki kukkii ja tuoksuu.
6.Mikä on lempivärisi?
Turkoosi. Harmaa ja violetti myös.
7.Haluaisitko opetella jonkun uuden taidon?
Haluaisin ajokortin, eli opetella ajamaan. Käytännön syistä. En mitenkään hekumoi ajatuksella autosta ja ajamisesta.
8.Mikä on erikoisin ruokalaji, jonka olet syönyt?
Erikoisin... Strutsi. En tykännyt.
9.Syötkö lettusi kermavaahdolla, hillolla, sokerilla vai kenties näillä kaikilla?
Kermavaahdolla ja hillolla. Joskus vaihtelun vuoksi vain hyppysellisellä sokeria.
10.Komein mies ja kaunein nainen?
Oho.. No Anthony Kiedis on varmaan yllätyksetön vastaus minua vähääkään tunteville. Kaunein nainen on vaikeampi. Varmaan joku taysin minun vastakohta, kuten Rihanna.
11.Mitä tekisit, jos voittaisit miljoonan?
Oh my..! Hankkisin sen tontin ja talon. Matkustaisin, ja kestittäisin ystävät hyvin.
Jonnekin tuonne on päämäärä. |
- Minkälainen on aamusi yleensä? Meneekö kaikki päin mäntyä kiireessä, vai onko aamut mukavia?
- Bravuurisi keittiössä?
- Hulluin tai hauskin asia minkä olet löytänyt netistä? Liitä halutessasi kuva.
- Paras konsertti jossa olet ollut?
- Mukavin tapa viettää lauantai-iltaa?
- Miten hemmottelet itseäsi?
- Luuletko että avaruudesta joskus löydetään muita elämän muotoja?
- Syötkö puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä päivittäin?
- Milloin viimeksi olit retkellä tai picnikillä?
- Pelkäätkö jotain järjetöntä asiaa?
- Jos saisit ostaa minkä tahansa, vaikka turhankin ylellisyyden ilman tunnontuskia, mikä se olisi?
Mä ottaisin ehkä tabletin, auton.. tai kengät. Kuten jotkut näistä.
Ja sitten mun pitäisi haastaa vielä 11 blogia.
Ainakin Johanna ja Lankastia saa haasteen ja Annak. Laitan loput myöhemmin, koska olen istunut tässä jo ihan luvattoman kauan, jä tähän menee toinen mokoma.
18.12.12
Rakastamista part.2
Kiitos kaverille kyläilystä, ja muistutuksesta. Vaikka tuntuukin että muistan aina katsoa ympärilleni, ja olla iloinen siitä mitä näen.
Välillä kuitenkin avaa aamulla verhot, sattuu vilkaisemaan sinne taivaanrantaan ja huomaa yllättyvänsä.
Eihän tuo kuva nyt oikein anna oikeutta auringonnousulle livenä, mutta kuitenkin.
Tämän lisäksi rakastan aasien kopsutusta aamuisin, kun ne kulkevat parvekkeen alta töihinsä. Ja hevosten valjaissa kilkattavia kelloja.
Mukavaa joulun odotusta.
4.12.12
Shar pei
Wheee! Olen tehnyt töitä.
Pienten huovutusneulaselkkausten jälkeen onnistuin yhdellä, karkeatekoisemmalla neulalla saamaan aikaiseksi shar pein. Söpö otus, vaikka itse sanonkin ja 100%villaa.
Muutakin on tekeillä. Jee! Jotain sentään saa tehtyä. Ainakin niin kauan kuin villaa riittää.
26.11.12
rakastamista part.1
Olen lukemattomina päivinä miettinyt tätä. Kun masentaa niin pirusti, kaikki menee huonosti eikä oikein mitän voi tehdäkään, niin pitäisi vaan kirjoittaa siitä mikä täällä on ihanaa. Sitä kutsutaan myös terapiaksi, mutta luultavasti vain jos se tehdään mielenterveystyön ammattilaisen valvonnassa.
Miksi me halutaan olla Espanjassa?
Mun ensireaktio olis että miksi hitossa ei?! Mutta kaikille se ei ehkä aukene. Siispä yritän selittää.
Minä olen syntynyt pohjoisessa, itseasiassa lapin rajojen sisäpuolella. Olen tästä melkoisen ylpeä, ja pidän lappia yhtenä henkisistä kodeistani. Se on vähän outoa, koska mulla on hyvin vähän minkäänlaisia siteita sinne.
Outoa on myös se, että lapin rajojen sisäpuolelle syntyy ihmislapsi jolla ei ole minkäänlaista luontaista kykyä sietää kylmää tai pimeää.
Siinä kaksi ekaa syytä, miksi minä haluan olla täällä; kylmä ja pimeä suomessa.
Rakastan sitä, ettei minun tarvitse hankkia toppatakkeja, villapipoja, kerrastoja ja jokasäänkestäviä järjettömällä hinnalla varustettuja talvikenkiä! Rakastan lähteä ovesta ulos ilman sen isompia kamppailuja, kuin mitä villatakin tai hupparin päälle pukeminen saa aikaan. Kaikenkaikkiaankin voi pukeutua mielekkäämmin, kun vaatevalintoja ei rajoita ajatus hypotermiasta.
Rakastan halpoja vaatteita ja kenkiä joiden tarkoitus EI OLE kestää pakkasta, lunta, loskaa ja jäätä.
Kun menen ovesta ulos, näen pelkkää kauneutta. Joo, monesti paikat on hitusen rempallaan, tai vähän miten sattuu korjattuja, mutta sellainen ei minua häiritse. Päinvastoin. Itse en tykkää ottaa kaikkea niin kovin vakavasti, joten tämä meininki sopii mulle varsin hyvin.
Talot ovat sieviä koristeellisine ikkunakaltereineen ja kukkia on joka paikassa. Katukivetykset on jokapaikassa vähän erilaisia ja siisteydestä pidetään tosi hyvää huolta.
Sitten kun minulla on sitä maata missä kasvattaa hedelmiä ja vihanneksia, niin rakastan sitäkin, kuten rakastan sitä että iltalenkillä voin katsella vuoria, tai aamukahvin kanssa voin katsella miten aurinko nousee meren takaa.
Rakastan höpsöjä espanjalaisia ihmisiä. Mummeleita jotka hengailee kotiensa ovilla, lakaisemassa, kastelemassa kukkia tai muuten vaan.. seisoskelemassa..? Jokainen niistä tervehtii ja ehkä päivittelee säätä. En ole törmännyt vielä ihmisiin jotka eivät pitäisi lapsista, ja todella harvaa häiritsee edes meidän totaalisen ADHD koira.
Muutenkin ihmiset tervehtivät kadulla, ihan tuntemattomiakin, vaikkei ihan turisteja kuitenkaan. Tämä kylä on kuitenkin sen verran pieni, että meidät on jo nähty, todettu ei-turisteiksi ja meitä tervehditään ihan tavallisesti.
Ihmiset ovat keskimäärin huomattavasti leppoisampia kuin suomessa ja avoimempia. Rakastan sitä ettei kaikki ole ihan niin justiinsa.
Rakastan ruokaa, ja ruokakauppoja. Ruoka on melko halpaa, ja ravintoloissa syöminen on halpaa. Ihmiset eivät myöskään katso sua kieroon kun menet tapaksille, vaikka oletkin köyhä. Se vaan kuuluu täällä "tapoihin", se on halpaa eikä kukaan kyseenalaista sun oikeutta juoda kahvilassa pieni olut tai kahvi terästyksellä. (carajillo, henk. koht. valinta on baileys)
Rakastan sitä että kadun varrella on leipomo, vihanneskauppa ja lihakauppa. Rakastan sitä että lihan saa tuoreena, ilman mitään lisäainesotkuja.
Rakastan sitä että mun lempparipunkkupullo maksaa 1,45€ eikä ole outoa tai alkkista juoda viiniä vaikka lounaalla.
On upeaa että parvekkeellani kasvaa ympäri vuoden Aloe vera ja jasmiini. Rakastan sitä että kadut tuoksuvat joinain päivinä jasmiinille-
Hitto. Tästä tulisikin yllättävän pitkä juttu.
Taitaa jädä jatkokertomukseksi, koska nyt rakastan uutta sohvaani niin paljon että on pakko lähteä keksimään mitä sille tehdään.
Vastapäisen talon yhteen ikkunaan ilmestyi "se alquila"- kyltti (vuokrataan) ja satuin huomaamaan aivan upean sohvan siellä. Onnekseni talon omistaja sattui illalla paikalle, ja suostui myymään tuon sohvan meille 50 eurolla!
Se on aivan törkeän likainen ja kaipaa uutta päällistä, mutta aluksi saa kelvata että se peitetään jollain, nimittäin se on juuri sen mallinen josta en ole uskaltanut edes haaveilla!
Näyttääpä se kauhealta! Mutta toisen roska on toisen aarre. Päällistä lukuunottamatta sohva on tukeva ja hyväkuntoinen. Puhtaampaan tällaiseen meillä ei ikinä olisi rahaa. Joten Happyhappyjoyjoy! |
En uskalla myöskään edes ajatella mitä tuon verhoilu tulisi maksamaan, mutta joku päivä..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)