Elukoita.. elukoita.

Hetki sen jälkeen kun tuo lörppäkorva kotiutui meille, törmäsin puistossa tuollaiseen rääpäleeseen. Se oli niin pieni että hädin tuskin peitti kämmenen. Sen ei pitänyt jäädä meille, mutta...

Onhan se hyvä olla kissa, jos meidän suunnitelmat maalle muuttamisesta joskus toteutuvat!

 Huh?

Nyt meillä on sitten myös kissa. Riiviö.

Kyllähän sen vähän ajattelemalla olisi voinut tajuta, että kun on kaksi leikki-ikäistä lasta, saattaa kaksi eläimen pentua olla vähän taakaksi. No. Näillä mennään, ja onhan niistä valtavasti iloa!

Mutta turha odotella rentoja päiviä ja virkeitä iltoja! :D

Nämä valtaavat sitten sen sohvan, joka on niiltä kielletty.

Loppukevennykseksi tänään; taiteilijan näkemys puolikuusta.

Olihan se todella hieno, ja ihan tasan puolikas. Jotenkin minä onnistuin kuitenkin kuvaamaan sen näin

Intiassa kuukin on kuumempi Oo hio hoi! Kuin aurinko meillä mutta suurempi Oo hio hoi!...